Nurkassa olevassa pönttöuunissa palavat klapit iloisesti luovuttaen lämpöä viileneviin syysiltoihin...
Peilipiirongin ja lipaston/senkin päällinen on täynnä valokuvia lapsista ja lapsenlapsista ja seinällä komeilee vanha hääkuva. Liekö vastikään vietetty timanttihääpäivää, niin on komeat ruusut maljakossa...?! ;)
Oven päällä olevan koristelautasen kuvana on parin vihkikirkko ja nurkassa viheriöi rönsylilja.
Lastenlasten vierailujen varalta on mummolassa aina kettukarkkeja tarjolla.
Olohuoneen verhot ovat aika tummat ja raskaat, mutta kevensin niitä valoverhoilla. Saadakseni verhojen laskokset kuriin, kostutin ne liimavedellä ja annoin kuivua styroksista tehdyn muotin päällä.
Jouduin nöyrtymään gobeliinin kohdalla ja tulostamaan sen norm. kankaalle, koska väri oli sittenkin liian haalea... Siitä viis! Tehtävänsä se kuitenkin teki ja sai minut innostumaan tästä projektista! ;D
Vielä löytyi vapaata tilaa maustehyllylle -otin etuseinän käyttöön! Massailin samanlaiset purnukat kuin lapsuudenkodissani, kanneksi korkkia ja etiketit netistä...
Taikataikinasta pyöräytin kahvipöytään tuoretta pullaa ja karjalanpiirakoita. Ei puutu kuin munavoi...! ;D
Tiskipöydän valaisimen osat ovat parista kuulakärkikynästä. Astiapyyhe roikkuu kuivumassa kattotelineessä ja oven päällä on hevosenkenkä tuomassa onnea tupaan (...ainakin toivon niin, en ollut ihan varma kuinkapäin kengän kuuluisi olla...?!)
Maton alla on lattiassa luukku kuviteltuun kellariin ja
ikkunalla kukkii pelargoni.
Keittiöstä tuli (vähintäänkin) kirjava, sillä sisustin sen niillä materiaaleilla, mitä sattui löytymään! ...Taisi mummollakin olla sama periaate. ;D
Kattovalaisimen varjostimet aiheuttivat päänvaivaa - sopivan näköisiä korunosia ei löytynyt, sormustimet olivat vähän turhan suuria ja kakkukynttilän pitimet liian pieniä...! Lopulta sälekaihtimen narunpäistä katosi 3 kpl solmunsuojia (?) parempaan käyttöön! ;D
Kakkukynttilän pidikkeen kukanmuotoisesta päästä syntyikin pöytälamppu!
Keittiöön löysin lampunvarjostimen kirpputorilta (vanha kynttilämansetti).
Puuhellan malli on lainattu mieheni mummolasta. Omalla mummollani oli uuninpankko ja huuva, mutta se olisi vienyt niin paljon tilaa, että päädyin tähän kevyempään malliin. Räppänän kautta hoituu ilmanvaihto...
P.s. Katosta roikkuva häkkyrä on kuivausteline.
Eteisen seiniä peittää sasliktikuista tehty sormipanelointi. Väritys on aika tumma, mutta tuohon (?) aikaan se taisi olla aika yleistä.
Portaiden alla on pieni säilytyskomero.
Naulakossa roikkuu mummon Hermes´-huivi (alla olevat kengät ovat kuvausrekvisiittaa, lainassa scala-talosta).
Eteisen seinällä on myös poronsarvet ja poronnahkainen pussukka muistona ammoisesta lapin matkasta.
Vintti oli lapsuudessani jännittävä paikka. Sen toinen pääty oli sisustettu nukkumatilaksi, toisen puolen jäädessä avotilaksi, jossa eristeenä käytetyt sahanpurut pilkottivat parrujen välistä.
Avotilaa käytettiin sadesäällä pyykin kuivaukseen ja orsilla säilytettiin mattoja. Tila oli hämärä ja tuuli humisi piipun hormissa. Lakanat saattoivat hiukan heilahdella ilmavirrassa ja lapsena olin varma, että siellä myös kummitteli! (Kuvassa vaarin kalsongit...) ;D
Savupiippu on päällystetty jäätelötikuilla ja viimeistelty laattojen saumausaineella.
Vaarin vanha kalaverkko roikkuu käytöstä poistettuna vintin perukoilla...
Tänne päätyi tekemäni heteka. Mieheni mummolasta lainasin mallin hauskaan jalkalamppupöytään, jonka onnistuin jo rikkomaan kameran kanssa hosuessani (katkaisin johdot...) :(
Tein laudoituksen ulkoseiniin puupahvista. Mummolani seinät oli maalattu punamullalla, mutta koska navetta on jo sen värinen, päädyin "ukkospilven" harmaaseen , jota löytyi varastosta. Hetken harkitsin väriksi "kartanonkeltaista", mutta rohkeus petti (olisi pistänyt liiaksi silmään muusta ympäristöstä...;D)
Sisäänkäynti on vielä viimeistelyä vailla - porras väärän värinen, saranat, ovenripa, kaide ja ulkovalo puuttuu...
Mummolan ikkunoiden välissä oli jäkälää. Se ei ollut pelkästään koristeena, vaan sen tarkoitus oli sitoa kosteutta (saman asian saattoi ajaa avonainen tulitikkuaski...)
Hups! Huomasin muutaman ikkunan tehtyäni, että ylimmäiset tippalaudat tuli liimattua väärinpäin...! Toisaalta, näin asennettuna mahdolliset sadepisarat putoavat listan nokasta suoraan maahan eivätkä ohjaudu ikkunan karmiin...Tekevälle sattuu;D
Pikkuhiljaa edistyy... Suunnitelmissa oli tehdä taloon kuisti, mutta taidan luopua ajatuksesta (hyvä jos saan tätäkään mihinkään mahtumaan!?) Lisäksi se ei saisi maasta tukea, vaan roikkuisi toisen oven saranoiden varassa... saattaisi repsahtaa koko ovi ajan kanssa?
Joka tapauksessa, talo sai tänään mansardikaton päälleen.
Työt tuppaavat vähän haittaamaan harrastusta, mutta onneksi yöt ovat pitkiä ja valoisia...;D
Keittiöön tulee pirttipöytä ja raidallisesta kankaasta saa helposti iloisia räsymattoja.
Mummolan kalusteisiin kuuluu myös punainen keinutuoli (pitänee vähän hioa käsinojia ja jalaksia ohuemmiksi - näyttää aika tuhdilta...).
Tässä vielä vuodesohvan parina.
Hetekan kanssa vilahti taustalla pönttöuuni, jonka tein tyhjästä hiuslakkapullosta (pullon kyljessä oli varoitus, ettei sitä saa tyhjänäkään puhkaista, mutta olin extra, extra varovainen... Suuri pamaus jäi tulematta (onneksi!))
Kukkakitin taustasta sain ornamentit luukkuihin, sekä uunin ylälaitaan. Sisälle tulee pieni valo, jonka on tarkoitus "hehkua" luukuissa olevien venttiilien raoista... saas nähdä?!
Lapsuuteni mummolassa oli myös tälläinen kaapisto, jossa mummoni säilytti astioita ja aterimia. Värikin oli kutakuinkin sama.
Sen parina oli tiskipöytä halkolaatikoineen ja likasankoa säilytettiin viereisessä kaapissa.
(Täytyy kohta saada isäntä houkuteltua vaneriliikkeeseen "talokaupoille"...!;D)
Tarkemmin muistellessani tuli mieleeni, että mummolan "heteka" olikin selkänojallinen ja sen alla oli koivuvanerinen laatikko petivaatteille. (Valmiiksi tekemäni vuode joutuukin vintille...)
Gobeliinin edessä oli lapsuuteni mummolassa heteka. Hain netistä kuvaa aidosta hetekasta ja huomasin, että nukkislaiset ovat taituroineet todella hienoja versioita! Omani on ilman alavuodetta, sillä halusin alle yöastian.
Raidallisesta kankaasta tein patjan ja tyynyn. Vanhanaikaiseksi päiväpeitoksi löytämäni kangas oli väärän värinen, joten värjäsin sen koneessa punaruskeaksi (samaan syssyyn sai muutama vanha froteepyyhe uuden ruskan sävyn!).
Lakanat tein vanhoista pitsinenäliinoista. Nimikoin päällyslakanaan LR (äitini tyttönimen mukaan).
Apua! Löysin netistä kuvan aivan samanlaisesta gobeliinista, millainen mummolassani oli aikoinaan! Siinä peurat ovat juomassa.
Tein tee-se-itse tulostettavaa kangasta sprayliimaamalla valkoista samettitrikoota paperille (siinä on samanlainen pinta kuin oikeassa seinävaatteessa). Painaessani tulostusnappia, mietin samalla sopivaa selitystä sille, miksi kangasrätti tukkii tulostimen...?!! ;D
Onneksi kaikki sujui hyvin, ainoastaan kuvasta tuli haaleahko näkyen eri kulmista katsottuna eri tummuudella. No, vanha mikä vanha, ehkä se on ajan saatossa haalistunut.
Gobeliini ei pääse oikeuksiinsa rullalle käärittynä kirppiksellä, joten mielessäni alkoi hahmottua idea mummolasta (mummohan minulla jo on...)
R I E M U K A S T A V A P P U A !!!
